Kun olen lähes kaiken kotona viettämäni ajan (+sairauslomapäivät) viettänyt lähinnä sohvalla pötkötellen olen sentään iloinnut siitä että ulkona on maa valkoisena ja metsäkin lumivaippaan käärityneenä ja että meillä on lattiasta kattoon ikkunat niin että voisi melkein kuvitella olevansa luonnossa vaikka makaakin viltin alla lämpimässä.
Kun tuskailin miten kauan voi tavallinen flunssa jatkuakkaan ystäväni muistutti että tämä kuulemma kuuluu asiaan - kun raksa on ohi niin iskee joku tauti joka ei ihan hevillä nujerrukkaan! Pitääköhän tämä paikkaansa, mene ja tiedä? Toki maalaisjärkikin sen kertoo että jos elämässä on pitkään työntäyteistä ja vaikkakin myönteistäkin stressiä se voi puolustusjärjestelmiä heikentää.
Pääasia että kun viime vuosi rakennettiin täysillä ja minun harteilla oli lasten ja koti-arjen pyöritys, sairasteltiin me ennätysvähän. Jos jotain hermoilin etukäteen niin se oli juuri se miten sitten jaksaa kun lapset ja itse sairastelee ja yöt valvotaan?
No nyt ei onneksi sairastele kukaan muu kuin minä itse. Koko muu poppoo porskuttaa terveenä kuin pienet porsaat (tosin nekin, etenkin jos nyt joulun alla seuraa uutisointia taitavat olla melko antibiooteissa marinoituja). Liekö tämä nyt raksan jälkitauti - melkein toivoisin niin - enkä huonompaa vaihtoehtoa eli sisäilmaongelmien aiheuttamaa pitkittynyttä oireilua. Koska työpaikallani jo useita ihmisiä on sairastunut tai oireilee epämääräisesti viitaten sisäilmaongelmiin (taitaa olla tämän valtakunnan rakennusten kansantauti) minäkin olen hakeutunut työterveyshuollon selvittelyihin. Haastattelussa kysyttiin myös tarkasti nykyisen asuinkodin ikä ja rakenteet, enpä olisi voinut olla enemmän tyytyväinen kun pystyin sanomaan että meillä on hengittävä, ilman muovikalvoja ja myrkkyjä rakennettu koti. Tosi sekään ei sitten pidemmän päälle lohduta yhtään jos selviää että minäkin kuulun heihin jotka työpaikalla saavat oireita ja ongelmia. Ison osan elämästäänhän ihminen työssä viettää.
Aiemmin en ole perehtynyt Suomalaisten rakennusten sisäilmaproblematiikkaan ja nytkin tiedot ovat lähinnä ihmisten kokemuksia ja harmia siitä että me todellakin altistumme huonoissa rakennuksissa myrkyille jotka taas osalle tekevät astmaa ja allergisia oireita, lisääntyneesti hengitystieinfektioita ja joillekin vievät pitkiksi ajoiksi työkyvyn. Kukapa ei haluaisi olla työkykyinen, urheilla, liikkua, lukea lapsille satuja, laulaa - olla terve?!
Helsingin Sanomien pääkirjoitus pysäytti ainakin itseäni. Kannattee lukea: Rakennusmääräykset tuottavat sairaita taloja. HS 14.11.15
Suomessa on rakennettu 1960 luvulta saakka pää-asiassa lyhytikäisiä rakennuksia joista suurin osa on jouduttu purkamaan ja loputkin kodit ja julkiset rakennukset olisi nopealla aikataululla syytä purkaa. Kansallisvarallisuus - ja kuntien rahat siinä hupenevat kun koulut ja sairaalat ovat suorastaan lapsia ja nuoria perusterveitä, miksei keski-ikäisiä ja vanhuksiakin sairastuttavia. Huonossa jamassa olevat kunnat ymmärrettävästi yrittävät paikkailla tätä katastrofaalista totuutta remontoimalla vähän siellä, vähän täällä. Yhteisiä verorahojahan ne toki on.
Ongelma on ettei ole ymmärretty että Suomen ilmasto poikkeaa oleellisesti muusta Euroopasta - myös Ruotsista ja Norjasta."Suomessa ei kannata pyrkiä siihen, ettei taloja tarvitsisi lainkaan lämmittää talvikaudella. Liian paksut eristekerrokset johtavat rakenteiden kastumiseen, kun sisältä ulos johtuva lämpö ei enää riitä kuivaamaan rakenteita. Talvikaudella lämmityksessä säästetty energia joudutaan kesällä käyttämään jäähdytykseen.
Rakenteiden kostumisongelma on toki tiedostettu, ja sitä koetetaan ehkäistä höyrytiiviillä rakennekerroksilla. Näin syntyy kuitenkin vioittumiselle herkkiä rakennuksia, jotka ovat riippuvaisia jatkuvasti energiaa kuluttavista laitteista, kuten koneellisesta ilmanvaihdosta. Höyrytiiviiden rakenteiden ja koneellisen ilmanvaihdon yhdistelmä synnyttää helposti sisäilmaongelmia, kun rakenteista imeytyy sisäilmaan kemikaaleja ja mikrobeja." HS 14.11.15
Tässäpä tulee mieleen että onko uuden kodin rakentajilla mitään muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa kokoajan kiristyvien säännösten mukaan? Ja löytyykö Suomalaista tutkimustietoa siitä miten ne rakennukset oikeasti kuuluisi rakentaa jotta ne olisivat pitkä-ikäisiä?
Mietittekö te näitä talopakettia valitessa - ja mistä haitte luottettavaa tietoa?
Meidän yksi vahva syy rakentaa kivitalo (hiukan suuremmista kustannuksista huolimatta) oli se että halusimme pitkäikäisen rakennuksen ilman kosteusongelmia. Näistä asioista käytiinkin useampi keskustelu Passiivikivitalon väen kanssa ja neopor-harkkojen hengittävyys oli yksi ratkaiseva tekijä valinnassa.
No tulipas tässä melkoinen avautuminen toipilaalta.
PS. Uusi keittiö on inspiroinut lapset leipomaan, meillä leivottaisiin vaikka joka päivä mutta tämä mamma ei jaksa aina siivota sotkuja.